keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Huh hellettä.

Helteet. Oli. Ja meni. Nyt saa taas laittaa takin ylle jos aikoo mennä pihalle touhuamaan. Palataan kuitenkin hetkeksi niihin helteisiin päiviin. Tytöllä oli akuutti pula hellevaatteista sillä lähes kaikki kaapista löytyneet puserot ja mekot olivat pitkähihaisia. Suurimpaan hätään ostin Siivouspäivän kirpparilta H&Mn helletunikan. Tunikan malli oli sen verran mukava että päätin tehdä siitä oman version.
Kaava oli todella helppo muokata ihan tavallisen teepparin kaavasta. Pidensin sekä viistotin helmaa ja lisäsin vyötärölle kujan kuminauhalle sekä kiristysnyörille. Tuon vyötärön toteutin samalla tavalla kuin ostotunikassa oli. Kiristysnaru ei kulje vyötärön ympäri vapaana tuolla kujassa vaan se on ommeltu sivusaumoihin kiinni. Nyörillä saa siis kiristettyä vain etukappaletta.
Takakappaleen kujassa kulkee kuminauha joka on jo valmiiksi löyhästi kiristetty. Kuminauha on myös tikattu kiinni sivusaumoihin. Tämä ratkaisu on mielestäni taaperolle ja miksei isommallekin lapselle todella hyvä. Valmisvaatteista onkin hyvä bongailla kaikkia käyttökelpoisia ratkaisuja :)
Samalla kertaa leikkasin useammankin tunikan. Mielestäni tähän malliin kivoin ja vähiten hiostava kangas on puuvillatrikoo. Kankaan ei tarvitse joustaa kun tekee pääntielle nepparihalkion jotta ei tarvitse tehdä jättisuurta pääntietä. Kaikki surautin menemään samoilla valkoisilla langoilla. Eivät edes pomppaa mitenkään silmille vaikkei pohjavärit valkoisia olekaan.
Kovasti jo mietin millaisen kesähatun näiden kaveriksi ompelen. Vaan eipä tuota tarvinut kauon miettiä. Lähdimme tytön kanssa leikkipuistoon jonne oli laitettava trikoolippis päähän. Sen verran tuo aurinko kuitenkin porotti että hikihän siinä tuli päähän. Poikkesimme sitten henkkamaukalle jotta voitais ostaa väliaikaiseksi ratkaisuksi joku kevyt puuvillahattu. Vaan ei se ihan mennytkään niin.
Tyttö silmät kiiluen osoitti tuota kukkasomisteista hellehattua ja totesi että "ISO HATTU!" Yritin siinä sovittaa hänelle kaikkia mahollisia hattuja mutta ainut mikä sai olla päässä oli tämä iso hattu :D Eli eipä sitä sitten tarvinnut sen enempiä pohtia, pääasia että iso hattu suojaa auringolta ja on ollut enemmän kuin mieluinen. Se päässä kuljetaan mieluusti sisälläkin :)
Hassua kuin kauon tämä ihana PaaPiin kettukangas on odottanut vuoroaan kangaskaapin hyllyllä. En edes muista kuinka monta vuotta sen ostamisesta on. Mutta täytyy sanoa että todella monta. Tämä on varmaan PaaPiin ensimmäisiä isommissa erissä tehtyjä kankaita.
Jostain syystä olen pitänyt tätä niin syksyisenä kankaana että se on tarttunut käsiini ainoastaan syksyisin. Kuitenkin joka syksy kangas on joutunut takaisin hyllylle kun se ei ole herättänyt minkäänlaista inspiraatiota. Alunperinhän olen ajatellut tekeväni tästä jotain itselleni. Vaan eihän tämä ole yhtään minun väri. Ja pienelle vauvalle on hankala keksiä joustamattomasta puuvillatrikoosta vaatetta. Onneksi nyt kun tällaista joustamatonta kangasta kaipasin niin tämä ihanuus edelleen löytyi kangaskaapistani. Juuri kivat värit kesäänkin ja täydellinen materiaali tämän malliseen tunikaan. Joskus ei ole haitaksi olla tällainen kangashamsteri :D
Vaaleanpunainen lintu-puuvillatrikoo: Eurokangas, löytö palalaarista
Kukkatrikoo: Marimekko
Keltainen kettu-puuvillatrikoo: PaaPii
Nyörit ja nyörinpäät: Kirpparit, R-Collection ja Ompelutalo 

4 kommenttia:

  1. Ostovaatteista löytää toisinaan käyttökelpoisia ideoita.. :) Ihania tunikoita, kivan mallisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niissä on kyllä mahottoman hyviä jippoja :) Kiitoksia :)

      Poista
  2. Suloisia tunikoita! Valmisvaate vakoilua tulee harrastettua useinkin :). Kettukangas on oikea herkku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Haha, joskus jo hävettää ku saatan pyöriä vaateosastoilla vaikka kuin kauon ja vaan tutkia vaatteiden saumarakenteita yms. :D

      Poista