maanantai 26. joulukuuta 2016

Mitä se sarjonta oikein on?

Minulta on usein kysytty kaavojen sarjonnasta ja siitä että mitä se oikein tarkoittaa. Onko se helppoa? Vaikeaa? Miten sitä tehdään? Miten sarjontaa voi oppia? jne.

Sarjonta on kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä että mallin, esimerkiksi puseron, kaikki kaavanosat muutetaan peruskoosta toisen kokoisiksi. Puseron peruskoko on se joka alunperin kaavoitettu. Jos halutaan esimerkiksi sarjoa pusero kokoihin 68-98 cm niin silloin peruskoko voisi olla esimerkiksi 80 cm. Peruskoon ei kannata olla lajitelman pienin tai suurin koko, vaan sen on hyvä olla jostain sieltä keskivaiheilta. Myöskin kokolajitelman määrittämisessä kannattaa käyttää harkintaa. Itse en lähtisi esimerkiksi sarjomaan peruskoon 98cm haalarista kokoihin 50cm - 164cm. Yksi syy tähän on se että pienen vauvan ja ison lapsen mittasuhteet ja tarvittavat väljyydetkin ovat ihan erilaiset. Toinen syy on se että liian suurella kokohaitarilla malli voi alkaa vääristymään ja se ei vastaa enää alkuperäistä peruskoon mallia. 
Sarjontaa voi tehdä manuaalisesti käsin piirtäen. Tällöin tärkeimmät työkalut ovat kolmioviivain tai isompi gradeerauskolmio ja ohut lyijykynä. Sekä tietysti tarkka silmien ja käden yhteistyö.

Itse sarjon kaavoja pääasiassa digitaalisessa muodossa. Tällöin vaatimuksena on jokin kaavoitus- ja sarjontaohjelma tietokoneelle. Itselläni on käytössä Accumark Gerber 7.0. Siksipä kerronkin tässä postauksessa sarjomisesta kyseisellä ohjelmalla.
Piirretty peruskokoinen kaava digitoidaan tietokoneelle esimerkiksi digitointipöydän avulla. Itse olen piirtänyt omat peruskaavani tietokoneella joten harvemmin omiin töihini tätä digitointia tarvitsen. Toisten piirtämät kaavat on kuitenkin syytä digitoida sillä niitä ei ole järkevää lähteä alusta asti koneella piirtämään uudestaan.
Peruskoon kaavoittaminen on asia joka on syytä tehdä huolellisesti. Kaavojen tulee olla millitarkkoja, viivojen suoria, langansuuntien huolella piirrettyjä jne. Koska peruskoko toimii pohjana kaikille kaavoille ei sen piirtämisessä saa olla huolimaton. Kaikkien yhteenommeltavien saumojen tulee olla samanmittaisia, piirrettyjen kaarien sujuvia, suorakulmien suoria jne. Niiden piirtämisessä ei auta olla huolimaton sillä kaikki virheet toistuisivat sitten jokaisessa sarjotussa kaavassa. 

Kaikenlaista on tullut nähtyä. Jos kaava on piirretty ihan vinksinvonksin paksulla tussilla niin sitä ei kyllä mikään pelasta. Kaavan digitoiminen ei tarkoita sitä että huonosti tehty kaava muuttuisi jotenkin automaattiseksi hyväksi digitaalisessa muodossa. Vaan kaikki virheet toistuu armottomasti myös siellä tietokoneen näytöllä. Kaavan mittoja voi toki helposti tarkistella sekä korjata, kaaria voi piirtää sujuvimmiksi jne. Mutta se on paljon aikaa vievää ja turhaa jos kaava olisi alunalkaen piirretty hyvin.
Sarjontaa varten kaavoihin on tärkeä liittää tietoja mm. siitä että sisältääkö kaavat saumanvarat, paljon saumanvarat on, kuinka syvät hakkimerkit halutaan jne. 
Digitoiduille peruskoon kaavoille annetaan sarjontapisteitä. Sarjontapisteitä laitetaan kaikkiin kulmiin, hakkeihin, poramerkkeihin ja useille varsinkin pidemmille kaareville linjoille. Näille sarjontapisteille lasketaan muutosarvot. Nämä muutosarvot ilmoitetaan x- ja y-koordinaateilla. X-koordinaatilla ilmoitetaan kuinka paljon pisteen paikka muuttuu pituussuunnassa ja y-koordinaatilla kuinka paljon pisteen paikka muuttuu leveyssuunnassa. 
Sarjontasäännöt perustuvat käytettyihin mittataulukoihin. Jokaisella yrityksellä voi olla ihan omanlaisensa mittataulukot koska mitään yksittäistä standardia näihin ei ole. Mittataulukossa on vartalon kiinteät mitat. Kiinteä mitta on se joka saadaan esim mittaamalla kaulanympärys siten että mittanauha on kiinteästi iholla, jolloin mitassa ei ole yhtään väljyyttä. Näitä mittoja käytetään peruskaavojen piirtämiseen. Mittoihin lisätään väljyyksiä käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi takin peruskaavaan lisätään enemmän väljyyttä kuin istuvan puseron peruskaavaan. Näistä peruskaavoista kuositellaan sitten haluttu malli ja jokaiselle mallille luodaan oma mittataulukko joka perustuu kiinteiden mittojen mittataulukkoon. 

Jokainen voi itse määrittää esimerkiksi että minkä kokoinen oman mittataulukon koko M on. Tämän vuoksi kokomerkintöjen kirjo ja vaihtelevuus on hyvin laajaa. Sarjontaa varten mittataulukosta katsotaan ja määritellään kuinka paljon esimerkiksi hihan pituus muuttuu ja kuinka paljon ranteen ympärys muuttuu hihansuulla. Näillä arvoilla saadaan x- ja y-koordinaatit hihansuulle. Tämä oli kuitenkin vain yksi helpoimmista esimerkeistä, läheskään kaikkien pisteiden sarjontasääntöjen määrittäminen ei ole näin yksinkertaista :D
Itse olen oppinut sarjomaan, koulussa, työelämässä ja käyttämällä lukuisia tunteja omaa aikaa sarjontojen miettimiseen. Olen käyttänyt lukemattomia tunteja opetteluun, kokeiluun, epäonnistumiseen, vielä kerran kokeiluun ja onnistumiseen. Osaan jo paljon, mutta varmasti on vielä paljon opittavaa. Mielestäni sarjontaa ei voi noin vain oppia. Ei ainakaan kirjasta lukemalla. Tärkeintä on ensin ymmärtää kaavan piirtämisen perusteet ja aika paljon enemmänkin. Ja jotta tietokoneella sarjominen onnistuu niin on myös osattava ja ymmärrettävä sarjontaa käsin tekemällä :) 

Toivottavasti tämä teksti auttoi niitä jotka ovat näitä kysymyksiä pohtineet. Ja toisaalta toivottavasti tämä ei liikaa hämmentänyt niitä jotka eivät ole tällaisia asioita miettineet :D Ja jos jokin asia jäi askarruttamaan mieltä niin minulta saa kysyä aiheesta lisääkin :) 

7 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen juttu! Tässä huomaa, että kyllä todelliset ammattilaiset käyttää toisten ammattilaisten apua kaavanpiirrossa ja sarjonnassa :) Muuta ei kyllä kannata harkitakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaavojen piirtäminen ja sarjonta ei ole aina niin helppoa mitä luulisi :D

      Poista
  2. Mahtava tietopläjäys ja todella mielenkiintoista touhua. Täytyykin palata tähän oikein ajan kanssa, hyvä tietää perusteet. Omia kaavoja tulee piirreltyä, mutta tuon sarjonnan jätän mielelläni toisten käsiin.

    VastaaPoista
  3. Uuh! Huippua ja mielenkiintosta lukea juttu sarjonnasta. Ite ainakin olen todennu ettei se todellakaan ole mittään helppoa hommaa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tuli jotain uutta juttua :) Ja kyllä siinä saa omatkin aivonystyrät ihan mukavasti työtä jos oikein haastava malli tulee kohdalle :D

      Poista